tiistai 4. marraskuuta 2014

Kotieläinpihan eläimiä osa 2

Lisää eläimiä!
Lintuja Kissankulmassa on pikkupikku viiriäisistä hiukka pelottaviinkin isoihin hanhiin.

Pikku viiriäinen
Viiriäisiä Kissankulmaan tuli loppukesästä ja ai että ne on hassuja pikku otuksia! Täysikasvuinen viiriäinen mahtuu kämmenelle ja ne munivat pikkuruisia pilkullisia munia. Ihan viimeisinä työpäivinäni kuoriutui viiriäisen tipuja, ja jos aikuinen viiriäinen mahtuu kämmenelle, niin voitte kuvitella kuinka pieniä on viiriäistiput! Valitettavasti niistä ei ole kuvaa.








Kanoja vilisteli pihalla monenlaisia. ns.tavallisilla kanoilla oli vapaa pääsy ulos koko pihalle. Hanhien kanssa samassa lintulassa asustaa vähän erikoisempia kanoja mm. silkkikanoja ja hollannin valkohuntuja. Kanatkin on hurjan mielenkiintoisia ja niistä löytyy kaikkia hassun näköisiä rotuja, kuin myös Suomalaisia alkuperäiskantoja. Viimeisellä työviikollani löytyi puuvarastosta salaa haudottu pesue, joista on kaksi alinta kuvaa. Parin päivän ikäiset pallerot oli vaan niin ihania että kävin katsomassa ja kuvaamassa niitä monta kertaa saman päivän aikana :D Pikku tiput viipotti hirmuista vauhtia ja emo näytti niille mistä löytyy ruokaa ja ruokahetken päätteeksi paimensi tipunsa siipiensä alle suojaan.<3

Hanhet

Ankat vesileikeissä.

Ankat.


Hanhet ja ankat on mukavia seurattavia ja hanhet jo kokonsa puolesta herättää kunnioitusta. Hanhet myös hautoivat pitkään, kaksi tyttöä hautoi kopissa ja ukkohanhi vartioi ulkopuolella sihisten vihaisesti kaikille jotka uskaltautui liian lähelle. Valitettavasti haudonta ei onnistunut, ehkä ensi kesänä.
Ankka on varmasti monen mielikuvissa valkoinen ja keltanokkainen, nämä villiväriset ankat on aivan sorsan värisiä ja se aiheutti välillä hämmennystä vierailijoissa, mutta kyllä ne on ankoja, ei jättisorsia. Tai tavallaan ne kyllä on jättisorsia, koska ankka on jalostettu sorsasta.

Kalkkunat
Kalkkunoista ei löytynytkään kuin yksi kunnollinen kuva. Nämä on juuri sitä mallia jota syödään, isoja, rumia ja pelottavia. Oikeastaan kalkkunat ei ole vihaisia tai pelottavia, mutta onhan ne aika rumia :P Ja niistä lähtee hassu ääni "kulkukulukluuuuu"

Onni nauttii auringosta.

Pontus

Mimosa

Mimosa ja Nekku
Onni
Papu ja Pipsa
Kissankulmassa on 6 possua, Onni ja Mimosa, Pontus ja Simeon sekä Papu ja Pipsa. Kaikista possuistakaan ei löytynyt nyt kuvia, vaaleasta Pontuksesta ei löytynyt yhtään kuvaa ja isoista mustista Pipsasta ja Papusta vain video. Kaikki possut ovat minisikoja! Ehkä kuvista ei ihan koko aina välity, mutta Mimosa on ainut oikeasti pienikokoinen, loput yli ja alle 100kg kavereita joilla on oma tahto. Sika on viisas eläin ja sille voi opettaa temppuja yms. mutta ne sotkevat ja rikkovat ja pitävät kamalan kovaa ääntä tahtoessaan jotain, esim. ruokansa. Onni ja Mimosa ovat pääsääntöisesti vapaana pihalla ihmisten ihasteltavana ja rapsuteltavana. Myös muut possut pääsevät välillä vapaasti pihalle, muutoin ne viettävät aikaansa isoissa aitauksissaan possumaisissa puuhissaan :)

Lisäksi on vielä poroja, joista ei nyt ollutkaan niin hyviä kuvia että haluaisin niitä tänne jakaa, sitä luulee että kuvia on ihan tuhottomasti, mutta sitten ei olekaan yhtään tarpeeksi hyvää :P
Poroja oli todella jännä seurata läheltä, tällaiselle etelän asukille kun ne ei ole tuttuja elukoita. Porot olivat varsinkin alkukeästä vähän arkoja, mutta jos aitauksessa oli hiljaa paikallaan saattoi päästä pehmeän ison turvan nuuhkaisemaksi <3

Monenlaisia eläimiä tuli siis paijailtua ja hoidettua kesän aikana. Kotieläinpihalla kävi myös paljon vierailijoita nauttimassa eläimistä. Kotieläinpiha on ratsastustallin yhteydessä ja pääsin opettelemaan myös hevosten hoitoa ja vähän ratsastusta, joten siitä sitten seuraavassa postauksessa lisää :)

muoks:Possuvideo ei nähtävästi näykään videona, mutta jääköön mystisenä liikkuvana kuvana, täytyy perehtyä videoiden lisämiseen erikseen :)

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kotieläinpihan eläimiä osa 1.


Viimeksi blogissa on toivoteltu hyvää Juhannusta ja olin juuri aloittanut työkokeilun Kissankulman kotieläinpihalla. Ajattelin nyt laitella lisää kuvia ja juttua noista eläinpihan asukeista :)
Viihdyin eläinpihan töiden parissa erittäin hyvin ja ensimmäisen kuukauden sopimuksen jälkeen sovin vielä n. 1,5 kk jatkosta. Lopetin kotieläinpihalla syyskuun lopussa oltuani siellä lähes koko kesän, eli n.2,5 kk
Opin kovasti eläimistä, varsinkin hevosista, jotka oli mulle hirmu vieraita. Jatkaisin mielelläni vastaavissa hommissa, jos siitä saisi kunnon palkkaa. Kannoin vesiä, putsasin aitauksia, esittelin eläimiä vierailijoille ja autoin lasten leireillä. Ja teitysti sain rapsutella ja halitella kaikkia elukoita <3

Kuvia on aivan hirveät määrät, varsinkin aluksi tuli otettua päivittäin kuvia eläimistä <3 Joten muistellaan kesää seuraavien kuvien muodossa.

Iita seurasi laitumen reunalle seuraamaan meidän heinäntekoa.

Iita kerjäämässä rapsutuksia.
Lapinlehmä Iita. Aivan ihastuttava tapaus! niinkuin tietty kaikki elukat ;) Iitan kavereita on aasit Masa ja Vilho ja tietty ihmiset. Jos aasit otetaan aitauksesta on Iitan päästävä mukaan tai tulee surku.

Masa-aasi

Vilho-aasi alkukesästä vielä tuuheassa talvikarvassa harjattavana.

Vilho ja Masa
Näissä kuvissa Vilholla on vielä mahtava talvikarva, josta se olikin helppo erottaa Masasta. Molemmat aasit ovat ruunia ja niillä voi ratsastaakin. Aasit ja Iita on erottamattomia ja varsinkin Vilhon saa huutamaan sitä kovaa aasin huutoa jos Masan vie pois sen näkyviltä, samoin Iita tulee hyvin levottomaksi jos ei saa olla kavereidensa kanssa.

Vuohikasa! Läikkä, Kerttu ja Kielo.

Kielo tuumailee sopivaa pakoreittiä.

Kerttu kiipesi leipävarkaisiin.

Missä syötävää, siellä vuohi, korkeudella ei ole väliä.
Minä ja Kerttu :)
Vuohet!! Siis niin ihania otuksia! Oon aina tykännyt vuohista ja niitä halunnut ja tiesin jo ennestään että ne on aikamoisia tuholaisia, niin nyt sitten pääsi kyllä käytännössä näkemään... Ne syö aivan kaiken mihin yltävät, ja nehän yltää! Vuohet ei myöskään pysy oikeastaan minkäänlaisessa aidassa, vaan viipottavat vapaana ympäri pihaa, etsien syötävää :D  Kaikesta huolimatta ainakin nämä yksilöt olivat niin hurmaavia otuksia! Rapsuteltavia, pusuteltavia, kaikenkaikkiaan rakastettavia. Kesällä vuohet elelivät lampaiden kanssa samassa aitauksessa, milloin eivät siis maanneet keskellä pihaa tai tehneet tihutöitään.
Bää! Laumanen suomenlampaita, näiden nimiä en oppinut muutamaa lukuunottamattta.

Lammaskuiskaaja.

Estelammas Bambi! Bambi on lampaista kesyin ja osaa hypätä esteitä.
Lampaat, nuo villapallot! Heti ekana päivänä pääsin kokeilemaan lampaan keritsemistä ja villat on tallessa ja pestynä odottaen johonkin projektiin pääsemistä. Lampaat on kyllä hauskoja ja juuri niin laumaeläimiä kuin kerrotaankin. Lampaatkin saivat vaellella pihalla vapaana rapsuteltavana.

Tässä oli ny alkajaiskiksi kuvia, taitaa olla viisainta jättää loput kuvat eri postaukseen, ettei ihan kilometristä postausta tule :) Tästähän siis puuttuu vielä hepat ja linnut ainakin. 

Saa kysyä, jos jokin askarruttaa, tosin ihan hirveän mahtava tietämys mulla ei ole eläimistä yhden kesän perusteella.


sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Helin kuulumisia: Psykiatrinen päiväosasto ja kohti parempaa oloa!

Taiteilua päiväosastolla.


Nyt aion kirjoittaa vihdoin jotain muuta kuin tuote-arvioita! ;)
Tein uuden kategorian "Helin kuulumisia" missä höpisen omia kuulumisiani, jotka voi surutta hypätä yli jos ei kiinnosta.

Kevät ja alkukesä on mennyt jotenkin vauhdilla, kirjoittelin aiemmin fiiliksistä ja voinnistani ja kerroin aloittavani päiväosastojakson. Olin huhti- ja toukokuun psykiatrisella päiväosastolla ja vointi on koko ajan kohentunut.
Voisi oikeastaan sanoa, että opiskelujen jättäminen lopullisesti on ollut se voima mikä on laittanut liikkeelle. Aina välillä havahtuu huomaamaan että voi taas vähän paremmin :) Itselleni sellaisia eteenpäin vieviä juttuja on ollut opiskelujen lopettamisen jälkeen lääkkeen annosnosto, psykiatrinen päiväosasto ja kilpirauhasen "löytäminen".
Lääkkeen nosto ja opiskelustressin poistuminen antoi voimia kuulostella omaa oloaan, ottaa asioista selvää. Pitkästä aikaa jaksoin lukea ja tehdä kivoja juttuja.
Päiväosastojakso palautti ihmismäisen rytmin elämään, oli noustava aamulla ja lähdettävä, tuli tehtyä kivoja juttuja ja nähtyä ihmisiä. Päiväosastoa voi kyllä oikein hyvin sanoa masentuneiden päiväkerhoksi, se kuvaa sitä parhaiten :) Jakson aikana tuli tartuttua mm. uudestaan käsitöihin ja askarreltua ja taiteiltua. Pääsin myös esim. keilaamaan ja ratsastamaan! Keilaamassa en ole ollut teinivuosien jälkeen ja ratsastanut en ole ikinä aiemmin!
Ekaa kertaa hepan selässä aikuis-iällä!
Päiväosasto pisti liikkeelle, ja vaikka oli huonoja päiviä, väsymystä ja ahdistusta, niin joka aamu oli mukava lähteä osastolle.
Yksi tavoitteistani oli päästä päiväosaston jälkeen hyvään hoitokontaktiin, mutta oloni kohentui sen verran jakson aikana, että tuntui ihan riittävältä, että saan käydä psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelemassa jatkossa.
Päiväosaston aikaan jatkoin Kaisa Jaakkolan kirjojen lukemista ja aloin ottaa lisää selvää kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Olen aika varma, että minulla on jonkinasteista kilpirauhasen vajaatoimintaa ja masennukseni johtuu ainakin osittain siitä. Kilpirauhasesta täytyy kirjoittaa ihan oma juttunsa, mutta lyhyesti; olen aloittanut Thyroxin läkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan ja vähentänyt masennuslääkitystä ja voin paremmin kuin aikoihin!

Eläinpihan aasipojat Vilho ja Masa.


Nyt olen aloittanut työkokeilun eläinpihalla <3 Ensimmäisen viikon jälkeen olen innoissani :) Ennen päiväosastoa ajatus työstä tai edes työkokeilusta oikeastaan kauhistutti, tuntui etten mitenkään voi jaksaa normaalia työpäivää. Päiväosaston jälkeenkin vielä pelotti ja ahdisti, mutta työkkärissä mietimme sopivaa paikkaa ja sovimme että alan paikkoja kysellä. Vielä viime viikolla jännitti; osaanko?, jaksanko? mutta kaikki on mennyt hienosti :)


Virkattuja afrikkalaisia kukkia.

Jotenkin parantunut olo vapauttaa aina porras portaalta kapasiteettia käyttöön ja kun ottaa oman aikansa ja miettii rauhassa mitä tahtoo ja mikä olisi hyväksi, on ne seuraavat portaat tullut vähän kuin itsestään, toki niille portaille on täytynyt nousta, vähän pinnistää jaksamista ja uskallusta, että pääsee eteenpäin. On alkanut pikkuhiljaa löytyä sellainen itsensä kuulostelun taito <3 Tietysti tässä Juhannuksen rentoutuneessa tyytyväisyydessä on hyvä kirjoitella näin yleviä sanoja :P

Ehkä tästä kirjoituksesta on jollekulle apua tai ainakin huvia :) Minä ainakin sain jaettua jotain ja pystyn jatkamaan kepeämpien asioiden jakamista. Ohjelmassa olisi raakavillan käsittelyä ja valmistautumista Turun Keskiaikaisille markkinoille, lupaan palata jomman kumman aiheen parissa.

HUOM! Kannattaa seurata meidän Instagram- ja Twitter-tilejä, ne päivittyy niin näppärästi älypuhelimella kesken jakamisen arvoisten puuhien :)

Rauhallista Juhannusta kaikille!














tiistai 13. toukokuuta 2014

Testissä Apetit Gratiinit

Uusin Hopottajat-kampanja, johon pääsimme mukaan, on uudistuneiden Apetit kasvigratiinien testaus. Tuotteisiin pääset tutustumaan tästä http://www.hopottajat.fi/apetitgratiinit/




Gratiineja on neljä erilaista: Kasvis, kukkakaali-parsakaali, bataatti-juures ja punajuuri. Kampanjaan osallistuvat saivat 10 € S-ryhmän lahjakortin, joka riittää kahteen gratiiniin, mutta koska me pääsimme molemmat mukaan kampanjaan, päätimme tietysti maistaa kaikkia neljää makua. Ja nyt ne on maisteltu, joten laitamme mielipiteemme jakoon.

Ekana maistoimme kasvisgratiinia ja seuraavana parsakaaligratiinia, koska ne olivat maut, jotka löytyivät meidän lähikaupasta.


Pussin sisältö kipataan vuokaan ja laitetaan uuniin +225°C n. 40 minuuttia. 20 minuutin jälkeen sekoitetaan ja me lisäsimme kaikkiin versioihin juustoa päälle tässä vaiheessa.


Tältä näyttää bataattigratiini ennen sekoitusta ja juustoraasteen lisäämistä. Vuoassa on leivinpaperi tiskauksen helpottamiseksi ja siksi kuva ei ehkä näytä kovin hienolta.

Gratiinit paperilla vuorattuun uunivuokaan ja toiseen vuokaan samaan aikaan kypsymään esim. broileria.

Kasvisgratiinia ja Broileria

Helin fiilikset gratiineista


Kasvisgratiini - Ihan ok, aika voimakas maku, kivasti eri kasviksia 
Parsakaaligratiini - Parsakaalia ja kukkakaalia aika pienenä palana, gratiinista tuli aika mössöä eikä maku ollut hyvä.
Bataattigratiini - Bataattia ja muita juureksia reiluina paloina, aika samanlainen kuin kasvisgratiini.
Punajuurigratiini - Selvästi erilainen kuin muut gratiinit, pääasiassa punajuurta suikaleena, mieto maku. Mun lemppari, helppo tapa käyttää punajuurta.

Yleisesti


Helppoa, pussin sisältö uuniin jonkun lisukkeen kanssa. Tuunamiset juustoraasteen lisäämistä lukuunottamatta jäi kokeilematta toistaiseksi, mutta suunnittelin esim. fetan, oliivien ja kanan lisäämistä kasvisgratiiniin. Hinta (n.3,80€) on vähän korkea, kun kasvikset ja varsinkin juurekset ovat aika halpoja, ja niitä itse maustamalla saa kyllä parempaa. Punajuuren käsittely on sotkuista ja hidasta, joten punajuurigratiinilla saa helposti punajuurta pöytään.
Yhdestä gratiinipussista saa reilun annoksen kahdelle ja kolmellekin on riittävästi.

Ullan mielipiteet

  • Kasvisgratiini: Aivan hirveetä! En tykännyt soosista yhtään. Mauste siinä oli kamalaa. Sain nieltyä annokseni vain vettä hyväksi käyttäen... En aio koskaan enää sitä suuhuni laittaa! Ainoa hyvä asia siinä oli hyvältä maistuvat pienet kesäkurpitsapalat.

  • Kukkakaali-parsakaaligratiini: Lähes samanlainen soosi ja mausteet, kuin kasvisgratiinissa, mutta mauste ei maistu niin voimakkaasti. Tätä lähes pystyi syömään. En kylläkään itse ole sitä ostamassa uudelleen.

  • Bataatti-juuresgratiini: Tämä oli minun ehdoton lempparini! Todella hyvänmakuinen ja täyttävä! Varmasti tulee olemaan meidän ruokapöydässä tulevaisuudessakin. Tämä sopi yhteen mahtavasti valkosipulibroilerin kanssa, joka valmistui samoilla lämmöillä, kuin gratiinikin.

  • Punajuurigratiini: Tykkäsin tästä! Punajuuri on aina hyvänmakuista. Varmasti ostetaan toistekin, koska saa helpolla punajuurta lautaselle ilman sotkuja. Se oli pettymys, että gratiinin sisältämä homejuusto ei maistunut yhtään. Tuli vaan mieleen, että oliko tästä pussista unohdettu se ainesosa kokonaan pois.



Liity mukaan Hopottajiin ja anna äänesi kuulua!




Meistä on ollut mahtavaa kuulua mukaan Hopottajien porukkaan, kun olemme päässeet testaamaan upeita tuotteita ja kertomaan niistä muillekin. On mukava jakaa tietoa ja kertoa omia mielipiteitämme. Aina odotetamme innoissamme uusia kampanjoita, joihin voisimme päästä mukaan. Suosittelemme lämpimästi liittymistä!

Uusia kampanjoita tulee mukavaan tahtiin. Kaikkiin ei tarvitse tietenkään lähteä mukaan, jos tuote tai palvelu ei kiinnosta. Itse saa päättää, joihin haluaa osallistua. Ei turhaa stressiä vaan mukavaa vaikuttamista!

Käytä rekisteröitymiskoodina joko 

Ullan koodia HOP12866 tai 
Helin koodia HOP12892



- Ulla ja Heli



sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Maistuvaa täysravintoa koirille: Purina One Adult













Vihdosta viimein blogin kimpussa...

Pääsin mukaan Hopottajien Purina One Adult -kampanjaan, jossa pääsen kokeilemaan
Purina One Adult -täysravintoa koirilleni. Olin riemastunut, kun pääsin mukaan,koska olen 
uutta kampanjaa odotellutkin. Jeij! :D

Tällainen paketti tupsahti postiin.

Purina ONE Adult – Näkyvää terveyttä tälle ja huomiselle päivälle

Purina ONE Adult on koiran täysravinto, joka on tarkoitettu yli 1-vuotiaille aikuisille koirille. Kampanjatuotteen pääraaka-aineena on käytetty valikoituja lampaanlihapaloja. Purina ONE Adult täysravinto tukee koirasi vastustuskykyä, koska tuote sisältää erityisen antidoksianttien seoksen. Tärkeät ravintoaineet ja rapeat pelletit auttavat ikeniä ja hampaita pysymään kunnossa.


Tutustu kaikkiin Purina One tuotteisiin http://www.purinaone.eu/koira/

Sain koirilleni Purina ONE Adult Lammas & Riisi -ruokaa. Ensimmäisen kerran, kun sitä
tarjosin, se todellakaan kauaa säilynyt kupissa. Se maistui molemmille karvahousuille 
mainiosti! Selkeesti maistuvaa koirien mielestä. Aikasemmin en ole pahemmin ostanut
koirille lammasta, mutta nyt olikin hyvä, kun sai sitä kokeilla aivan ilmaiseksi! Alussa Harun 
silmät vähän vuosivat, mutta ei nyt enää. Mistä sitten johtuikaan... Pääasia, että koirat voi
hyvin ja ruoka maistuu! Harulle tosin liiankin hyvin. Hippu nyt aika ronkeli, mutta tämä
Purina One Adult on mennyt kyllä aika hyvin kaupaksi. Suosittelen kyllä! Sitä, kun saa
markeitasta yms. helposti samalla kertaa, kuin omat ruokaostoksensa.

Harulle ruoka on liian energiapitoista, kun on steriloitu. Proteiinia siinä on vaan 25 %.
Lammas & Riisi -nimi kuvaa kyllä hyvin niiden suhdetta, joka on 16 % lammasta ja 14 %
riisiä. Hipulle se sopii lisänä, kun on niin laiha. Ykkösruokana, kun pitää olla paljon ener-
giarikkaampaa ruokaa. Haru saa Purina One nappuloita vain vähän, kun pääasiallinen ruoka 
on laittiruokaa. Söisi kyllä kaikki Hipun ruuat oman ruokansa jälkeen. Niin perso ruualle! :P

Jos sinäkin haluat ilmaisia tuotteita, joita voit testata ja kertoa niistä ystävillesi ja some-
kavereillesi, liity mukaan Hopottajiin! Sama osoite, kuin aikaisemmassa Hopottaja-
postauksessa ja tietenkin rekisteröitymiskoodikin. Muista käyttää sitä! :)


Käytä rekisteröitymiskoodina HOP12866


Seuraavaa kampanjaa odotellen,
Ulla =^.^=




torstai 13. helmikuuta 2014

Sähkötupakka, esavuke, sähkörööki, höyryke... Millä nimellä nyt haluatkaan sitä kutsua!
















Mistä koko maailma kohisee? No, sähkötupakasta! Viime aikainen
huomio ei ollut hyvässä hengessä annetua, valitettavasti. Minusta
sähkötupakat ovat mahtava keksintö! Me like it! :)

Liian paljon puhutaan pahaa sähkötupakoista ja siitä, että niitä ei olisi
vielä tutkittu yhtään. Paljon olen tutkimuksia lyhyen höyryttelyaikani
aikana lukenut ja koko ajan niitä tehdään lisää. Se kylläkin on aivan
väärin, kun jotkut mainostavat näitä terveellisinä, mutta terveellisiähän
näistä ei saa edes rautalangalla vääntämällä, mutta analogiseen (eli
siis tavalliseen tupakkaan) verrattuna ovat ne terveellisempi vaihto-
ehto, ehdottomasti. Savu, terva ja häkä jää heti kättelyssä pois haital-
listen aineiden listalta puhuttaessa sähkötupakoista. On jopa tehty
mittauksia, että e-nesteiden (litku, josta höyry muodostuu) höyryissä
olevat haitalliset aineet eivät ylittäisikään siihen, mikä haitalliseksi mää-
ritellään. E-nesteissäkin on paljon paljon eroja, jotka riippuu valmista-
jasta. Osa laittaa nesteisiinsä enemmän ja osa vähemmän haitallisia ai-
neita. Seuraan ulkomaalaisia medioita, blogeja, foorumeja ja sosiaali-
siamedioita, joissa kirjoitetaan sähkötupakkaan liittyvistä asioista.
Esim. Britanniassa väännetään kovasti kättä aiheesta. Siellä on nyt vasta
tullut säädös-laki-mikä-lie, että sähkötupakoita saa ostaa vain täysi-
ikäiset. Sehän olisi pitänyt olla alusta asti itsestään selvää, vaikka e-
nesteitä on myös nikotiinittomana! Suomessa ei saa nikotiinillisiä
nesteitä myydä, koska ne luokitellaan täällä lääkkeiksi. On pelätty, että
sähkötupakka olisi astinlauta analogisiin, mutta epäilempä. Itse en
niihin enää koske! Eikä kyllä moni muukaan höyryttelijä.


Osa ihmisistä käyttää sähkötupakkaa analogisesta eroon pääsyyn,
mutta itse höyryttelen muuten vaan. Sitten, kun alkaa tökkimään,
lopetan. Heti alussa minulla oli selvää, että tupakan makuisiin nestei-
siin en koske edes pitkällä tikullakaan, kun en tupakan mausta pidä.
Ainoa, mikä analogisista mieltymyksistä on jäänyt, on menthol. Se
on mun lempparia! Se on yleensä mun ADV (All Day Vapor) eli neste,
jota tykkään koko päivän höyrytellä.

Aloitin höyryttelyn (ilmaisee itse tekemistä, kuten tupakan polttaminen)
toissa vuonna, jonkin aikaa sen jälkeen, kun lopetin puolen vuoden tupa-
kan polton. Olen polttanut aikoinaan 13 vuotta, mutta lopetin silloisen
siipan painostuksesta. Terveydentilani oli myös yksi syy lopettamiseen
tuolloin. Viime vuoden polttaminen alkoi ryhmäpaineesta liikkeelle ja
lopettamiseen taas oli pienoinen porkkana, kun sain lopetettuani isom-
man tv:n itselleni, jeij. :)

Kimmokkeen sitten höyryttelyyn sain, kun muistin jotain artikkelia luki-
essani, että kummipoika oli aikaisemmin sellaisen hankkinut. Tupakkaa
ei silloin tehnyt mieli, mutta hyöryttelyä halusin kokeilla. Surffasin netissä
pitkin poikin, että löysin sopivia verkkokauppoja. Varmaankin viikon verran
niissä kaupoissa ensin pyörin ennen kuin uskaltauduin tilaamaan jotain
pientä ja siroa.






Päädyin tilaamaan tuotteeni Puffilta, kun se näytti luotettavalta kaupalta.
Puff on suomalainen höyrykekauppa, josta saa kaikkea sähkötupakoihin
liittyvää tavaraa. Tilasin valkoisen manuaali Puffin 510 -aloituspaketin usb-
laturilla ja täydennyssetillä (lisäakku ja ylimääräinen clearo) sekä nikotii-
nittomalla menthol e-nesteellä. Paketin saapuminen kesti päivän. :)
Niillä pääsi kyllä ihan hyvin alkuun, vaikka aika vaatimaton setti olikin.
Akku ei kestä kovin pitkää höyryttelyä ja akun lataamisessakin menee
2 tuntia. Aluksi höyryttelin kotona vaan joskus harvakseltaan piilossa
vessassa. (?!) Joku siinä hävetti, kummallista. :P






Aika nopeasti sitä alkoi kaipaamaan nikotiinillisia nesteitä. Edessä olikin
sitten kahlaaminen, että mistäs ulkomailta niitä tilailee. Pohdinnassa auttoi
kovasti E-savuke.com -sivusto. Sieltä sain muutenkin paljon tietoa sähkö-
tupakasta ja siihen liittyvistä asioista. Mainio sivusto! Kunhan olisin vaan
aikaisemmin jo hokannut sen niiden foorumin...








Ensimmäiseksi nikotiinillisten e-nesteiden ostopaikaksi valitsin brittiläisen 
Welhon eli eCigWizardin, koska sivusto oli suomeksi, vaikka lontoonkielen 
osaamisessa ei ole moittimista ollenkaan. Hyvät arvostelut saaneen kaupan
löytämisen jälkeen oli taas seuraava pähkinä purtavana. Paljonko niko-
tiinia? Minkä makuista? Minkä kokoista pulloa? Jne. Valitsin mauksi sen
tutun ja turvallisen mentholin. Taisin alkuunsa tilata 12mg:sta nestettä,
kun ei ollut mitään käsitystä niiden vahvuudesta. Tilauksesta sai muka-
vasti vähän alennusta, kun käytti e-savukefoorumin alennuskoodia. Ti-
lauksen saapumiseen meni noin viikko. Maksaminen sujui näppärästi
käyttämällä Paypalia. Olin tyytyväinen kaupan sujuvuuteen.

Jos haluat tilata Welholta, tee se TÄSTÄ. :)

Nikotiinillisissa e-nesteissä oli kova throat hit eli kurkkutuntuma, joten
tilasin pohjanesteitä laimentamaan niitä. Hyvän nikotiinittoman pohja-
nesteen saa sekoittamalla sopivassa suhteessa VG:tä (vegetable
glyserol) ja PG:tä (propyleeniglygoli). VG on paksumpaa ja maistuu ma-
keahkolta. PG on litkumpaa, mutta se on maunantaja ja lisää kurkkutun-
tumaa. VG taas tuottaa muhkeamman höyryn. Usein niitä käytetään suh-
teessa 50/50, mutta myös 30/70 on suosittu. Liian paksu neste saattaa
tukkeuttaa höyrystimen, jolloin yrittäessään käyttää höyrykettä saa aikaan
vaan kärvähtäneen maun suuhun. Pohjanesteellä sain nikotiinillisista
nesteistä minulle sopivan vahvuisia. En pidä kovinkaan voimakkaasta
kurkkutuntumasta.














En ole kärsinyt mistään samoista ongelmista höyryttelyn aikana, kuin
kärsin analogisten aikana. Ei haise hiukset, vaatteet, suu (!) ja sormet
pahalle. Minulla ei ole yskää eikä keuhkot ole koko ajan tukossa. Limaa
erittyy paljom vähemmän. En ole joutunut käyttämään niin paljon astma-
lääkkeitä. Höyryni ei haittaa muita (hajuhaitta). Voin höyrytellä sisällä.
Ainoa minusta riippumaton haitta on se, että höyryttelijät laitetaan höy-
ryttelemään samaan paikkaan, kuin tupakoitsijat. En halua edelleenkään
hengitellä savuja enkä haista pahalle. Esim. Messukeskuksessa oli häkki
tupakoitsijoille, jonne minutkin ohjattiin, kun kysyin, että voinko mennä
ovista ulos pihaan höyryttelemään ja olisin sitten tullut takaisin vielä.
Tämä ei kuitenkaan käynyt, kun sitten olisin joutunut maksamaan uu-
delleen sisäänpääsymaksun. Olisin tietenkin voinut tehdä väärin ja käy-
dä vessassa höyryttelemässä, mutta menin karsinaan hajustettavaksi.
En höyryttele sellaisissa paikoissa, joissa tupakointi on kiellettyä, vaikka
en tupakoikaan vaan höyryttelen.

Nikotiininesteet ei ole koskaan mennyt minulla "päähän" niin kuin ana-
logiset aikoinaan meni. En ole koskaan saanut edes pientä tuntumaa
aikaiseksi. En sitten tiedä, mikä siinä analogisessa sitten sen "päähän"
menon aiheuttaa. Onko se se nikotiini vai mikä? Ilmeisesti e-nesteissä
oleva nikotiini on sen verran eri muodossa, että se ei kulkeudu samalla
tavalla elimistöön, kuin analogisessa.

Jos haluat päästä tupakasta eroon, suosittelen lämpimästi hankkimaan
höyrykkeen! Kannattaa! :)