tiistai 4. marraskuuta 2014

Kotieläinpihan eläimiä osa 2

Lisää eläimiä!
Lintuja Kissankulmassa on pikkupikku viiriäisistä hiukka pelottaviinkin isoihin hanhiin.

Pikku viiriäinen
Viiriäisiä Kissankulmaan tuli loppukesästä ja ai että ne on hassuja pikku otuksia! Täysikasvuinen viiriäinen mahtuu kämmenelle ja ne munivat pikkuruisia pilkullisia munia. Ihan viimeisinä työpäivinäni kuoriutui viiriäisen tipuja, ja jos aikuinen viiriäinen mahtuu kämmenelle, niin voitte kuvitella kuinka pieniä on viiriäistiput! Valitettavasti niistä ei ole kuvaa.








Kanoja vilisteli pihalla monenlaisia. ns.tavallisilla kanoilla oli vapaa pääsy ulos koko pihalle. Hanhien kanssa samassa lintulassa asustaa vähän erikoisempia kanoja mm. silkkikanoja ja hollannin valkohuntuja. Kanatkin on hurjan mielenkiintoisia ja niistä löytyy kaikkia hassun näköisiä rotuja, kuin myös Suomalaisia alkuperäiskantoja. Viimeisellä työviikollani löytyi puuvarastosta salaa haudottu pesue, joista on kaksi alinta kuvaa. Parin päivän ikäiset pallerot oli vaan niin ihania että kävin katsomassa ja kuvaamassa niitä monta kertaa saman päivän aikana :D Pikku tiput viipotti hirmuista vauhtia ja emo näytti niille mistä löytyy ruokaa ja ruokahetken päätteeksi paimensi tipunsa siipiensä alle suojaan.<3

Hanhet

Ankat vesileikeissä.

Ankat.


Hanhet ja ankat on mukavia seurattavia ja hanhet jo kokonsa puolesta herättää kunnioitusta. Hanhet myös hautoivat pitkään, kaksi tyttöä hautoi kopissa ja ukkohanhi vartioi ulkopuolella sihisten vihaisesti kaikille jotka uskaltautui liian lähelle. Valitettavasti haudonta ei onnistunut, ehkä ensi kesänä.
Ankka on varmasti monen mielikuvissa valkoinen ja keltanokkainen, nämä villiväriset ankat on aivan sorsan värisiä ja se aiheutti välillä hämmennystä vierailijoissa, mutta kyllä ne on ankoja, ei jättisorsia. Tai tavallaan ne kyllä on jättisorsia, koska ankka on jalostettu sorsasta.

Kalkkunat
Kalkkunoista ei löytynytkään kuin yksi kunnollinen kuva. Nämä on juuri sitä mallia jota syödään, isoja, rumia ja pelottavia. Oikeastaan kalkkunat ei ole vihaisia tai pelottavia, mutta onhan ne aika rumia :P Ja niistä lähtee hassu ääni "kulkukulukluuuuu"

Onni nauttii auringosta.

Pontus

Mimosa

Mimosa ja Nekku
Onni
Papu ja Pipsa
Kissankulmassa on 6 possua, Onni ja Mimosa, Pontus ja Simeon sekä Papu ja Pipsa. Kaikista possuistakaan ei löytynyt nyt kuvia, vaaleasta Pontuksesta ei löytynyt yhtään kuvaa ja isoista mustista Pipsasta ja Papusta vain video. Kaikki possut ovat minisikoja! Ehkä kuvista ei ihan koko aina välity, mutta Mimosa on ainut oikeasti pienikokoinen, loput yli ja alle 100kg kavereita joilla on oma tahto. Sika on viisas eläin ja sille voi opettaa temppuja yms. mutta ne sotkevat ja rikkovat ja pitävät kamalan kovaa ääntä tahtoessaan jotain, esim. ruokansa. Onni ja Mimosa ovat pääsääntöisesti vapaana pihalla ihmisten ihasteltavana ja rapsuteltavana. Myös muut possut pääsevät välillä vapaasti pihalle, muutoin ne viettävät aikaansa isoissa aitauksissaan possumaisissa puuhissaan :)

Lisäksi on vielä poroja, joista ei nyt ollutkaan niin hyviä kuvia että haluaisin niitä tänne jakaa, sitä luulee että kuvia on ihan tuhottomasti, mutta sitten ei olekaan yhtään tarpeeksi hyvää :P
Poroja oli todella jännä seurata läheltä, tällaiselle etelän asukille kun ne ei ole tuttuja elukoita. Porot olivat varsinkin alkukeästä vähän arkoja, mutta jos aitauksessa oli hiljaa paikallaan saattoi päästä pehmeän ison turvan nuuhkaisemaksi <3

Monenlaisia eläimiä tuli siis paijailtua ja hoidettua kesän aikana. Kotieläinpihalla kävi myös paljon vierailijoita nauttimassa eläimistä. Kotieläinpiha on ratsastustallin yhteydessä ja pääsin opettelemaan myös hevosten hoitoa ja vähän ratsastusta, joten siitä sitten seuraavassa postauksessa lisää :)

muoks:Possuvideo ei nähtävästi näykään videona, mutta jääköön mystisenä liikkuvana kuvana, täytyy perehtyä videoiden lisämiseen erikseen :)

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kotieläinpihan eläimiä osa 1.


Viimeksi blogissa on toivoteltu hyvää Juhannusta ja olin juuri aloittanut työkokeilun Kissankulman kotieläinpihalla. Ajattelin nyt laitella lisää kuvia ja juttua noista eläinpihan asukeista :)
Viihdyin eläinpihan töiden parissa erittäin hyvin ja ensimmäisen kuukauden sopimuksen jälkeen sovin vielä n. 1,5 kk jatkosta. Lopetin kotieläinpihalla syyskuun lopussa oltuani siellä lähes koko kesän, eli n.2,5 kk
Opin kovasti eläimistä, varsinkin hevosista, jotka oli mulle hirmu vieraita. Jatkaisin mielelläni vastaavissa hommissa, jos siitä saisi kunnon palkkaa. Kannoin vesiä, putsasin aitauksia, esittelin eläimiä vierailijoille ja autoin lasten leireillä. Ja teitysti sain rapsutella ja halitella kaikkia elukoita <3

Kuvia on aivan hirveät määrät, varsinkin aluksi tuli otettua päivittäin kuvia eläimistä <3 Joten muistellaan kesää seuraavien kuvien muodossa.

Iita seurasi laitumen reunalle seuraamaan meidän heinäntekoa.

Iita kerjäämässä rapsutuksia.
Lapinlehmä Iita. Aivan ihastuttava tapaus! niinkuin tietty kaikki elukat ;) Iitan kavereita on aasit Masa ja Vilho ja tietty ihmiset. Jos aasit otetaan aitauksesta on Iitan päästävä mukaan tai tulee surku.

Masa-aasi

Vilho-aasi alkukesästä vielä tuuheassa talvikarvassa harjattavana.

Vilho ja Masa
Näissä kuvissa Vilholla on vielä mahtava talvikarva, josta se olikin helppo erottaa Masasta. Molemmat aasit ovat ruunia ja niillä voi ratsastaakin. Aasit ja Iita on erottamattomia ja varsinkin Vilhon saa huutamaan sitä kovaa aasin huutoa jos Masan vie pois sen näkyviltä, samoin Iita tulee hyvin levottomaksi jos ei saa olla kavereidensa kanssa.

Vuohikasa! Läikkä, Kerttu ja Kielo.

Kielo tuumailee sopivaa pakoreittiä.

Kerttu kiipesi leipävarkaisiin.

Missä syötävää, siellä vuohi, korkeudella ei ole väliä.
Minä ja Kerttu :)
Vuohet!! Siis niin ihania otuksia! Oon aina tykännyt vuohista ja niitä halunnut ja tiesin jo ennestään että ne on aikamoisia tuholaisia, niin nyt sitten pääsi kyllä käytännössä näkemään... Ne syö aivan kaiken mihin yltävät, ja nehän yltää! Vuohet ei myöskään pysy oikeastaan minkäänlaisessa aidassa, vaan viipottavat vapaana ympäri pihaa, etsien syötävää :D  Kaikesta huolimatta ainakin nämä yksilöt olivat niin hurmaavia otuksia! Rapsuteltavia, pusuteltavia, kaikenkaikkiaan rakastettavia. Kesällä vuohet elelivät lampaiden kanssa samassa aitauksessa, milloin eivät siis maanneet keskellä pihaa tai tehneet tihutöitään.
Bää! Laumanen suomenlampaita, näiden nimiä en oppinut muutamaa lukuunottamattta.

Lammaskuiskaaja.

Estelammas Bambi! Bambi on lampaista kesyin ja osaa hypätä esteitä.
Lampaat, nuo villapallot! Heti ekana päivänä pääsin kokeilemaan lampaan keritsemistä ja villat on tallessa ja pestynä odottaen johonkin projektiin pääsemistä. Lampaat on kyllä hauskoja ja juuri niin laumaeläimiä kuin kerrotaankin. Lampaatkin saivat vaellella pihalla vapaana rapsuteltavana.

Tässä oli ny alkajaiskiksi kuvia, taitaa olla viisainta jättää loput kuvat eri postaukseen, ettei ihan kilometristä postausta tule :) Tästähän siis puuttuu vielä hepat ja linnut ainakin. 

Saa kysyä, jos jokin askarruttaa, tosin ihan hirveän mahtava tietämys mulla ei ole eläimistä yhden kesän perusteella.